Runner's high

Kävin tänään ensimmäistä kertaa noin puoleen vuoteen kunnolla lenkillä. Siis sillä tavalla lenkillä niin kuin Suomessa käydään lenkillä, vedetään aamulla verkkarit jalkaan ja juostaan vesisateessa metsässä räkä poskella ja veren maku suussa. Kuunnellaan ämppäristä angstista ja rämisevää poikamusiikkia, katsotaan välillä jalkoihin, miten lenkkitossut hakkaavat liejuista polkua Herra Ylpön laulun tahtiin, ja tunnetaan siitä tyydytystä.

Eikä kävellä sivistyneesti puistossa pukeutuneena parempiin vaatteisiin.

Aamupalaksi syödään kaurapuuroa.

---------

Tänään soi Sadovajan varrella kahvilassa kuultu jonkun naiseläjän tulkitsema Blackin kasarihitti Wonderful life: "Look at me standing here on my own again." Ei ihan up straight in the sunshine, koska Moskovassa tuli tänään kaatamalla vettä. Mutta kumminkin.