Surrealismia Moskovan yössä

"Mitä vi**ua mä oikein sössötän?"

Sanoo ihminen, joka yrittää lausua ääneen seuraavaa otetta Hectorin Woyzeckistä: "Sinun aurinkosi laskee, vaikka maa vain muuttaa siihen suhdettaan." Onhan se vaikeaa. On se.

"VI**U JEE!"

Huutaa humanisti yritettyään erehdyksen kautta asentaa pelkkää venäjää puhuvan ohjeen kanssa laajakaistaa ja saatuaan laajakaistan vihdoin asennettua.


"Mikä vi**u tätä vaivaa?"

Huutaa humanisti yritettyään erehdyksen kautta asentaa pelkkää venäjää puhuvan ohjeen kanssa laajakaistaa, saatuaan laajakaistan asennettua ja havaittuaan, että netti ei suostu kiipeämään toivotusti juuri avatulle laajalle kaistalleen.

"Mutta minne vi**uun mä nyt oikein sitten surffaan?"

Kysyy netinomistaja silmät ymmyrkäisinä uuden nettinsä äärellä. Oikeasti se ei sanonut vittu, mutta kukapa nyt hyvää sarjaa tässä kohtaa haluaisi katkaista.

"Mitä VI**UA?"

Huutaa netinomistaja katsoessaan ikkunasta ulos yövieraan vallattua netin ja huomatessaan, että pari viikkoa sitten Leniniksi luullun muovisen ja hirvittävän kauhean joulukuusiviritelmän ympärille ollaan juuri pykäämässä muovisia ja hirvittävän kauheita lumiukkoja.

Mutta netti. Se toimii.

---------

Tänä iltana soi Hetskun iTunesin 5900 biisin valikoima.