Ulkosuomalaisilla on omituisia tapoja. Yksi ainakin omassa tuttavapiirissäni vallalla oleva on matkustaa säännöllisin väliajoin ulkomaisen kotikaupungin Ikeaan syömään lihapullia.
Niin tehtiin tänäänkin. Allekirjoittanut horjui aamutuimaan väsymyksestä, koska Alpeille matkustanut yöhäirikkö matkusti Alpeille vasta tänä aamuna ja viime yönä oli siksi kerrottava paljon asiaa varastoon. Moskovan aamu oli harmaa ja ankea, vesisade oli huuhdellut mukanaan sen vähäisen lumen ja Gorkin puiston maailmanpyörä, joka näyttää aina vähän surulliselta, näytti tänään suorastaan murheen murtamalta.
Metrossa kolistellessamme nauru jo raikasi normaalisti ja tulimme pohdiskelleeksi muun muassa sitä, mitä ihmettä sieltä Ikeasta oikein piti ostaa. Ajoimme herroiksi 25 ruplan marsulla Ikean ja pari muuta pikku kauppaa sisältävän Mega-ostoskeskuksen pääoven eteen ja syöksyimme tavaroiden taikamaailmaan. Shoppailimme ensin Stockmannilla kaikkea muuta ja odottelimme masteria (kaikkien asioiden kaikenlaisia korjaajia kutsutaan venäjäksi yleisnimellä master) joka ehjäisi Kossun illalla hajonneet rillit. Seppälän kyltistä tuli koti-ikäväinen olo.
Master ilmaantui paikalle, korjasi rillit 100 ruplan ehdottomaan kohtuuhintaan, ja sitten pääsimme itse asiaan. Ruotsin ja Venäjän välinen ystävyys ilahduttaa takuulla ainakin kaikkia täkäläisiä ekspatriaatteja, sen verran poikkeava venäläinen huonekalu- ja sisustusmaku on omaamme verrattuna. Jättebra siis, että olette rantautuneet tänne, hyvät länsinaapurimme.
Seuraavalla kuvalla tervehdämme Suomeen matkannutta ja laukkuunsa samalla puoli litraa vettä kaadellutta Hetskua, jonka mieltä viihtää aina yhtä suuresti venäläisten hassu tapa translitteroida vieraskielisiä sanoja:
Sitten oli lihapullien vuoro. Takimmainen tarjotin on Kossun, jolta meni ruokahalu kesken aterian, joten hän keskittyi etupäässä viskomaan ranskalaisia perunoita ympärilleen. Ihan normalno, sanoisin.
Lopputulos oli sitten tämä. Kun ei meillä pitänyt olla juuri mitään ostettavaakaan.
Kotiinpaluu sujui taksissa vedet silmissä pakokaasuja köhien, ruuhkassa madellen ja venäläisen liikennekulttuurin ihmeellisyyksiä seuraten. Ensi yönäkään ei taatusti nukuta, siitä pitävät Ikea-retken jälkeen tempaistut kolmen tunnin päiväunet huolen. Moneenkohan asti talossani saa porata reikiä seinään verhotankoja varten?
---------
Tänään soi se joululaulu, missä lauletaan että "hohtava hanki ja pakkanen lauha, oikea, oikea joulusää". Puuttuu aika monen nykylapsen joulumuistoista se osio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti