Onpa kaupunki lämmin

Kun eilen tulin kotiin, odotti siellä yllätys. Keittiön patteri oli lämmin.

Vanhaan hyvään neuvostoliittolaiseen systeemiin kuuluu edelleen se, että lämmitys kytketään päälle samanaikaisesti kaikissa talouksissa, yleensä kaupunginosa kerrallaan, ennalta määrättynä päivänä. Uuteen pullamössömoskovalaiseen systeemiin kuuluu se, että mikäli lämpötila tipahtaa tietyn keskiarvolukeman alle jo ennen kyseistä ennalta määrättyä ajankohtaa, lämmitys kytketään päälle jo silloin. Ilmeisesti näin oli nyt siis tapahtunut, koska varsinainen lämmityksenaloituspäivämäärä oli mielestäni vasta ensi viikon maanantaina.

Toista se oli ennen vanhaan. Kurjalan tasavallassa 2000-luvun alussa oli yksi erittäin kylmä syksy, mutta kun lämmitys oli päätetty aloittaa vasta jonain lokakuun päivänä, se myös kytkettiin päälle vasta silloin. Muistan pukeneeni töihin kolme villapaitaa päällekäin. Kotona oli siedettävää, koska lämmitimme ukrainalaisen mummon kanssa keittiötä kaasuhellalla ja vietimme aikaa siellä. Sängyt vuorattiin iltaisin kuumavesipulloilla ja puolen metrin paksuisen höyhenpeiton alla tarkeni aamuun asti. Seuraava kevät oli vastavuoroisesti erittäin lämmin, mutta kun lämmöt oli päätetty kytkeä pois päältä vasta toukokuussa, hikoiltiin sisätiloissa viikkotolkulla kun ulkona oli 20 astetta lämmintä ja patterit hehkuivat silti punaisina.

Lämpimät patterit sateisena ja pimeänä syysiltana olivat kyllä varsin kotoisa yllätys Moskovan kaupungilta. Ehkä neuvostonostalgian perään on turha haikailla, parempi vaan todeta että jotkut asiat täälläkin kehittyvät.

Kuuma vesi toki kytketään edelleen pois kuukaudeksi kesällä. Siihen traditioon ei aika pure.

---------

Tänään soi Happoradion Tytön täytyy tehdä. Mitä tytön täytyy.