Ankarat ajat

Ensimmäisistä Moskovassa viettämistäni tunneista muistan hikisen, junassa yön yli nukkuneen hämmennyksen.

Ensimmäisistä päivistä sen, että oikean nimettömäni kynsinauha oli kivuliaasti revennyt ja hämmennys jatkui.

Ensimmäisistä viikoista on nyt, reilun kolmen viikon kokemuksella, jäämässä mieleen hämmennyksen ja hien lisäksi aivan posketon väsymys. Kynsinauha sen sijaan on parantunut.

Tämän hetken uupumuksen pääsyynä ei ole se, että teen työssäni joka päivä vähintään yhden tietämättömyydestä, keskittymiskyvyn herpaantumisesta, plus-laskutaidon unohtamisesta tai jostakin muusta vastaavasta syystä johtuvan mokan, jonka selvittelyyn yleensä kuluukin sitten iloisesti koko jäljellä oleva työpäivä. Tämän hetken pääasiallinen uupumussyy on se, josta Hetsku on blogissaan tyhjentävästi raportoinut: muuttokuorma. Tosin en ole enää yhtään rauhallinen enkä ystävällismielinen, olen väsynyt ja kyllästynyt siihen, että asiat eivät toimi niin kuin pitäisi. Ja tällä erää ei voi edes syyttää venäläisiä, venäläisyyttä, Neuvostoliittoa, kulttuurieroja tai juuri mitään muutakaan, vaan yksinomaan suomalaista muuttofirmaa, joka ei joko tahallaan tai luultavasti tahattomasti vain osaa hoitaa muuttoasioita. Olen maksanut maallisen omaisuuteni kuljettamisesta tänne niin suuren summan euroja, että minulla on mielestäni oikeus jodenkin perustarpeiden tyydytykseen. Kuten sen, että muuttokuormassani on kaikki se, mitä halusinkin Moskovaan muutettavan - ei 20 kollia liian vähän tavaraa. Tai etten joudu itse itkemään ja ruikuttamaan puhelimessa saadakseni kaupungissa olevat, tullista läpi päästetyt tavarani kahden viikon odottelun jälkeen haltuuni. Tai että soittopyyntöihin vastataan. Tai että.

No, sitten iloisempiin asioihin, eli päivän Aulis: Minulla oli tänään puhelinaudienssi Auliksen kanssa. Puhuin itse asiassa varsinaisesti hänen isänsä kera, mutta myös Aulis osallistui vaihtelevalla innokkuudella keskusteluun. Hän sanoi muun muassa höö, ynh, yyyy, ja lisäksi kitisi hieman. Auliksen ääni oli pieni ja hentoinen. Oli vaikea kuvitella, että hän osaisi karjua kuin leijona, mutta sitä hän kuulemma nälkäisenä tekee.

Lopuksi Moskova toivottaaa hyviä synttäreitä kaikille viikonloppuna vuosia täyttäville, mutta erityisesti niille, joille tulee sunnuntaina täyteen ensimmäinen kokonainen vuosi!

---------

Tänään soi Kolmannen Naisen Uupumusharhaa. Ehkä viikonloppuna san levätyksi tuokion.