Gallup

Rakastan galluppeja. En tiedä, onko niissä taivutettaessa kaksi peetä vai yksi. Kaksi näyttää joka tapauksessa sympaattisemmalta.

Koska äiti-niminen auktoriteetti on sitä mieltä, että aikuisten tyttärien asuinpaikkavalintoihin ei tule puuttua, ja ystäväpiirin äänet jakautuvat toistaiseksi hieman arveluttavasti niin, että Moskovassa asuvat puhuvat Moskovan puolesta ja Helsingissä asuvat lobbaavat Suomeen paluuta, olen päättänyt perustaa blogiini gallupin. Sinä, joka tätä luet, käytä ääntäsi ja vaikuta! Turhaan eivät esi-isämme ja -äitimme taistelleet kahdeksan tuntin työaikalain ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puolesta! Sinunkin äänesi voi vaikuttaa! Ainakin jos huudat riittävän kovaa!

Päätöksenteko-oikeuden pidätän silti diktaattorimaisesti itselläni - olen ottanut mallia täkäläisestä demokratiasta. "On tämä demokratiaa, tämä on vain venäläistä demokratiaa", kuten Putte aina sanoo.

Mutta silti. Tuntuu kivalta että näin päin. Eikä niin, että moskovalaiset haluaisivat päästä minusta eroon ja helsinkiläiset toivoisivat minun pysyvän edelleen rajan tällä puolella.

Tykkään tasapuolisesti teistä kaikista.

---------

Tänään soi Café Margaritan läksiäisillallisella soitettu viulu- ja pianomusiikki. Varsinkin se yksi ta-taa-da-da-daaa-da -biisi, jonka nimeä en muista.