perjantai 30. toukokuuta 2008
Riitainen risti
Ole tässä sitten.
"Tuu takas!" huutaa kukkapenkin läpi kohti vanhustentaloa kompuroiva ystävä puhelimessa.
"Mä en halua että sä lähdet Moskovasta." Tekstittää toinen, Moskovasta.
"Älä myy itseäsi liian halvalla", neuvoo kolmas.
"Raha ei ratkaise tällä tasolla", ottaa kantaa neljäs.
Istun Eerikinkadulla yksiössä, jonka seinään on maalattu virheä pallo. En uskalla lähteä kaupungille, koska odotan puhelimen soivan. En tiedä, mitä haluaisin sieltä kuuluvan - kiitos kyllä vai kiitos ei. Kiitos kyllä asettaisi minut vaikeaan tilanteesen, valitsemaan kahden vaihtoehtoisen tulevaisuuden välillä. Kiitos ei poistaisi toisen vaihtoehdon, antaisi miettimisaikaa, tilaisuuden pohtia kunnolla sitä, mitä todella haluan.
Lohduttavin on kuitenkin se viides, joka toteaa: "Älä huoli, eihän sinun ole vaikea tehdä isoja päätöksiä. Kyllä se siitä kallistuu johonkin suuntaan."
Totta kai sekin on.
---------
Tänään soi taustala Ullan naapurin pesukone. Tällainen kahden tulevaisuuden välissä pallottelu on aivan liian hermostuttavaa musiikin kuuntelemiseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti