Mökki

Omistusasuminen on minusta aina ollut yliarvostettua.

Mutta kesämökkejäpä ei lasketa. Siksi minusta tuli tänään kesämökin omistaja. No, oikeastaan osaomistaja, mutta on puolikas kesämökkiä silti aika iso omistus. Ainakin verrattuna eiliseen, jolloin en vielä omistanut mitään.

Mökki on järven rannalla mäntymetsässä. En ole koskaan nähnyt sitä, mutta paikalla vierailleet sanovat, että se näyttää ihan kesämökiltä. Siellä on hiekkaranta, jossa Aksu voi opetella uimaan, ja sen kuistille paistaa ilta-aurinko.

Ja kun sinne asennetaan aurinkopaneeli, minä voin vetäytyä sinne ja ryhtyä oikeaksi kirjailiaksi. Jos erakoituminen alkaa ahdistaa, voin aina paeta pikitietä Puumalaan.

Aleksanterista puheenollen: Lapsi on mummo- ja isotätiraporttien mukaan sisäistänyt Steiner-pedagogiikan opit suorastaan erinomaisesti. Lelut eivät kelpaa, kauhojen parissa hän viihtyy sen sijaan mainiosti. Viime viikonloppuna viihdytti erityisesti isotädin jäätelökauha.

Minulla on häntä ikävä, vaikka hän tuskin vielä aktiivisesti ajattelee, että on olemassa Moskova ja siellä häntä ikävöivä täti.

---------

Tänään soi SMG:n Rauhan laulu. Ehkä joskus voin mökillä sanoa Aksulle, että

"vuosien päästä palaamme tänne
olet kasvanut ohitseni
ja me nauramme kaikelle"