perjantai 14. maaliskuuta 2008
Villit lomakissat
Ensi alkuun synttarionnittelut pikkuveljelle Suomeen. Kohta se kolmekymppisyys saa sinutkin kiinni.
Sitten raportoimme flunssatilanteen: Hetskun paassa kohisee raka, Laurakaisan aamulla oikealla puolella pistemaisesti tuntunut kurkkukipu laajeni taman paivan aikana kattamaan koko kurkun. Buranaa ja kiroilua. Lisaa buranaa. Lomalla sairastaminen pitaisi lailla kieltaa.
Eilen iisisti ottaminen sisalsi kamalat turistimarkkinat kotinurkillamme, mukavan paivakavelyn San Fernandossa joka on lahinna oikeaa pikkukylaa muistuttava paikallisasutusalue keinotodellisuutemme kupeessa, lounastoastit lihavan senjoritan majatalossa (sen loysimme jo ensimmaisena lomapaivana, suosittelemme kaikille) seka shoppailua. Iltapaivasta palasimme takaisin hotellihuoneeseemme, emmeka enaa poistuneet sielta, paitsi Hetsku alakerran supermercadoon ostamaan pussillisen tomaattipastaa. Soimme sita ja hedelmasalaattia sohvillamme maaten. Hotellihuoneessamme on niita kaksi, joten niista(kaan) ei tule kiistaa.
Tanaan olemme vierailleet bussi-laiva-bussiyhdistelmalla Puerto Ricossa seka Puerto de Moganissa. Ensimmainen oli ihan hilpea, laaksoon rakennettu turistirysa, jalkimmainen ensimmainen Gran Canarialla nakemani oikeasti kaunis ja viihtyisa paikkakunta. Voisin menna sinne uudestaan lomalle. Hetsku kuulemma ei. Vietimme majakan katveessa sijaitsevassa kahvilassa miellyttavan iltapaivan lukien kirjojamme. Minulta paloi niska ja toinen hartia. Hetskulta ei.
Asken kavimme toiseksi lahimmassa ruokapaikassa syomassa illallista. Puhuimme parisuhteiden syvimmasta olemuksesta ja kompromissien ehdottomasta valttamisesta parisuhderintamalla epasosiaalisesti nurkassa istuen. Ruuat syotyamme palasimme takaisin hotelliin. Kello oli silloin 21.15. Hetsku totesi lakonisesti hotellia kohti kavellessamme, etta varsinaisia villeja lomakissoja tassa ollaan, yhtena iltana ollaan selvitty ulos syomaan.
Mutta kun hotellihuone on mukava, ihan kuin kesamokki! Ja kun on flunssa, ei jaksa riekkua! Ja kun ennen lomaa oli uupumus ja krooninen tyoperainen vasymys ja Pariisin ja Moskovan aikaeroon perustuva univelka! Ja Virpi Hameen-Anttilan Sokkopeli on koukuttava! Ja taalla on pelkastaan kamalia illanviettopaikkoja! Ja alkulomasta, kun ei viela ollut flunssaa, oli 12 kilometrin paivamatkojen takia illalla vasynyt olo.
Ja sitapaitsi, mita sita suotta selittelemaan. Me ollaan lomalla, ja tehdaan mita huvittaa.
Mutta sen lomalla sairastamisen voisi silti lailla kieltaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti