Muureja, ajatuksia ja muuriajatuksia

Kirjoitin joulukuussa sähköpostiviestin, joka kuului jokseenkin näin:

"Joskus sitä kuvittelee eteensä muurin, jota ei oikeasti ole olemassakaan, mutta joka on silti niin korkea, ettei sen ylitse kipuaminen tunnu mahdolliselta lainkaan. Joskus se muuri oikeasti on olemassa, mutta sen yli hyppää kuin huomaamattaan. Ja joskus, useimmissa tapauksissa, on muuri, ja sen ylittäminen edellyttää jonkinasteista kiipeämistä."

(Olipa harvinaisen huono suomennos. Vieraskielinen ilmaisuni on kehittynyt viime aikoina äidinkielen kustannuksella. C'est facile, n'est-ce pas?)

Tänä iltana mietin muureja, ja kiipeämistä. Ilta-auringon valossa, yhden muurin päällä, katsoin taakseni. Pyydettiin katsomaan, muuten en olisi ymmärtänyt. Oli se siinä, kiistatta. Muuri. Aika korkeakin.

Mutta en silti koe kiivenneeni.

---------

Tänään soi Herra Ylpön Hetskulta lainattu Sata vuotta -soololevy. Jotenkin samaistun tällä hetkellä tähän:

Sinä olet niin kaukana
Toisessa maassa se repii mieleni
Sinä olet niin kaukana
Vaikka sata vuotta mä odotan sinua