Hyvää tuulta Moskovassa

Tänään on ollut hyvän tuulen päivä. Yleisesti ottaen, koko Moskovan mittakaavassa. Ainakin melkein koko.

Hyvä tuuli johtuu usein siitä, eiliseen ajatukseeni viitaten, että on saanut suoraselkäisesti rästissä olevia tai muuten Kunnon Ihmisen repertuaariin kuuluvia asioita tehtyä. Rästihommat painavat mieltä, ajatteli niitä aktiivisesti tai passiivisesti, ja jokaisella meistä on omat Kunnon Ihmisen kriteerimme, jotka eivät olisi sitä, ellemme haluaisi sellaisia olla.

Hyvän tuulen päivä alkoi tänään sillä, että suihkuun mennessä kajasti aamunsarastus, joka suihkusta tullessa oli vaihtunut ilmiselväksi päivänvaloksi. Kevät lähenee, ja valoisat illat, ja sukkahousuttomuus, ja Moskovaan saapuvat kielikurssilaiset. Hyviä asioita.

Töissä oli kiire, vähintään kolmetoista asiaa yhtä aikaa pöydällä pyörimässä, mutta ne pyörähtelivät mukavasti eteenpäin ja niiden tekemisestä oli välillä suoranaista iloa. Lisäksi keskusteltiin tavoitteista ja kehityksestä, ja todettiin että tavoitteet on saavutettu ja kehityttykin on. Kävin puhelinkeskustelun, joka loi lempeän päivänpaisteen tulevien työmuutosten ylle ja hajotti taivaanrannassa parveilleet pilvet tipotiehensä. Ja totesin, että voisin sanoa kaikille lähimmille työkavereilleni melkein ellei ihan joka päivä kotiin lähtiessä että kiitos tästä päivästä, oli kivaa työelämöidä se kanssasi. Se on arvokasta, siitä sietää olla kiitollinen.

Ja kun elämässä on muutakin kuin työ, ja kun se kaikki muukin on mallillaan. On Pariisin matka ja hotelli Anna ja Salppurin kisat ja Kanarian saaret ja pääsiäisvieraat ja siisti koti ja lähikaupan tuore perunapiirakka. Ja on eräs, joka lupaa viedä Pariisissa ravintolaan, joka on "very-good-and-not-too-expensive-and-not-too-fancy-
and-not-with-anyone-playing-the-violin".

Joka tajuaa, mistä minussa on kysymys.

Kotiin kävellessä oli niin onnellinen olo, että piti lähttää tekstiviesti suvulle ja kertoa olevansa onnellinen.

---------

Tänään Laurakaisa on palannut pitkältä matkalta takaisin kotiin. Siitä tytöstä, joka oli surullinen aina takaisin siksi tytöksi, jonka mielestä on helppoo olla onnellinen. Se se sitten soikin, suloinen pikku Olavi.